Voe simmi sentään!

Tiistagi aloitettiin räätälin jahtaamisella. Tuomo halusi teetättää pari paitaa ja näin ollen suuntasimme kohti Silomia ja tuttua räätäliä. Bangkokissa (ja Thaimaassa) on räätäleitä miljoonittain, Halusimme käyttää tätä samaa räätäliä koska hän oli ihan kiva tyyppi ja teki hyvää työtä edellisellä kerralla. Eihän hän oikeasti tee niitä vaatteita, vaatteet tehdään jossain ihan muualla. Mutta kuitenkin...

Paukkasimme oven taakse kello 10 ja liike oli vielä kiinni. Odottelimme jonkin aikaa ja sitten menimme toisen räätälin luo, joka oli aikaisemmin tehnyt Tuomon puvun. Hänelläkin oli ovet kiinni. WTF!? Tuntuu että ainahan ne ovat auki...

Noh, eipä siinä mitään, kokeillaan vaikka illalla uudestaan. Sittenpä suuntasimme Central world ostoskeskukseen ja Su lähetti sieltä paketin veljelleen. Sitten tuli eteen pieni DTAC (matkapuhelin operaattori) myyntipiste ja yritimme siinä saada roamingia toimimaan. Eli että voisimme käyttää puhelinta myös ulkomailla. Eihän siellä ymmärretty yhtään mitään mitä me tarkoitamme. Hirveästi he näpyttelivät meidän puhelimia, mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Palloilimme siellä noin muutenkin ja kävimme syömässä lounasta yhdessä Su;n lempi nuudelipaikoista, Hachiban ramenissa. Kauhean hyväksyvän kuuloisia ääniä kuului pöydästä annosta syödessä...

Central Worldistä menimme Silom Complexiin, tarkoitus oli löytää Daizo niminen kauppa. Daizo on kauppa jossa kaikki tuotteet maksavat 60 baht (1.5€). Su:n piti löytää suihkepulloja joihin hän myöhemmin voi ostaa parfyymejä. Eipähän tuolta löytynyt kuin pari ja mukaan tarttui myös jotain muuta tilpehööriä. Mutta pitää etsiä toinen Daizo ja katsella josko sieltä löytyisi lisää pulloja.

Siinä käyskennellessä päädyimme juomaan Amazon kahvilaan. Eipä tartte toista kertaa mennä. Ainakaan Thaimaassa... Siinä vieressä huomasimme isomman DTAC liikkeen ja eikun mennään taas korjaamaan tätä roaming juttua. Kun yritämme laittaa koodilla roamingia päälle, takaisin tulee viesti "et voi käyttää roamingia tällä SIM kortilla, voit vaihtaa sen liikkeessä tjms.". Noh sinnehän sitten taas käy tiemme, ohjeita seuraten.

Kauhean ymmärtävästi tämä asiakaspalvelija nyökyttelee ja sanoo että selvä. Näpyttelee Tuomon puhelinta ja ojentaa takaisin. Eih, kun tuossa ohjeessa selvästi lukee että tällä SIM kortilla EI voi käyttää roamingia...Voisko sen vaihtaa? OK, vaihdetaan. Taas näpytellään ja NYT!, kaikki toimii, jopa 4G joka ei toiminut aikaisemmin. 

Kiitos :) Okei, voisitko tehdä tuon saman Su;n puhelimelle? Me ostimme samanlaiset SIM kortit lentokentältä. Eli sama homma pitäisi tehdä hänen puhelimelleen.

Ei. Hän voi soittaa puhelintukeen. He korjaavat sen. Sitä paitsi, hänen puhelimessaan EI ole 4G:tä. Siiiiis mit vit!! Jos Tuomo tarvitsee uuden SIM kortin, niin kuinka Su voi selvitä puhelinsoitolla?? 

Ja toisekseen, tämä ASIAKASpalvelija ei edes ollut nähnyt Su:n puhelinta... Pienen "selvittelyn" jälkeen myös Su:n puhelimeen vaihdettiin SIM kortti ja kas, 4G! putkahti linjoille. Nyt oli kaikki kunnossa :)

Sittenpä hilasimme itsemme takaisin räätälin luo. Su osti itselleen siinä matkalla pari vaatekappaletta myös. Menimme ensin tämän ensimmäisen räätälin luo, liike oli edelleen kiinni. Näinköhän lie pysyvästi kiinni...

Tämän jälkeen menimme Max custom tailorin pakeille. Tämä paikka oli onneksi auki! Kauhean vaikean valinta prosessin jälkeen Tuomo päätti teettää 6 paitaa mallista. 6 paitaa tuli maksamaan 6000 bahtia (150€). Hakea voi sitten kun tulemme Phuketista. Nyt oli aika etsiä taas ruokaa ja päättää päivä.

Vielä ennen nukkumaan menoa päätimme kokeilla onko meillä roaming päällä... Niin. Eihän se ollut.

Katellaan ens kerralla!

T: SuTu