Pitkä oli matka II

Elikkäs jatketaan...

Laukkuja odotellessa vaihdoimme vain sen verran rahaa, että voimme ostaa hieman vettä ja pientä purtavaa jotta jaksetaan jatkaa matkaa. Ostimme myös itsellemme puhelimiimme sim-kortit jotta datailu ja puhelut onnistuvat. 

Sitten suuntasimme alakertaan vaihtamaan enemmän rahaa huomattavasti paremmilla kertoimilla. Alakerrassa on lentokentältä suorayhteys lentoaseman juna-asemalle ja tämän rajan tuolla puolen on huomattavasti paremmat kurssit 30 metriä juna-aseman sisällä olevissa vaihtokopeissa kuin juuri ja juuri lentoaseman puolella olevissa koppisissa. Ehkä yllättäen tällä kertaa Thaimaalainen pankki antoi parhaat kurssit. Normaalisti ne ovat rahanvaihtoon erikoistuneilla "pankeilla".

Taksin etsintä oli sitten seuraavaksi kyseessä, olivat taas muuttaneet systeemeitä siellä. Oli  varmaan jo 4. eri systeemi mitä Tuomo on niitä nähnyt. Taitaa hallituksen mielenkiinto tähän lentokentän taximafia systeemiin olla purrut kun oli ihan kuulia touhua jo vaikka lämmöt huitelikin siellä 35C huittella. Taksi kuski oli tosi hyvä. Ensimmäinen asia mikä molemmat huomattiin, oli, että maantiellä/tullitiellä ei ollut juuri ketään. Normaalisti siinä jossain vaiheessa istutaan liikenneruuhkassa mutta nyt ei taidettu pysähtyä kuin pari kertaa liikennevaloihin. Niin ja matka maksoi : 50 thb lentokenttämaksua, tietullit 75 thb ja itse kyyti 250 thb. Eli 425 thb = hieman vajaa 11€/40km...


Hotelliin päästiin sitten kirjautumaankin kaiken 
tämän tyhjyyden ansiosta jopa aikaisemmin kuin olimme suunnitelleet. Siellä otimme äkkiä suihkut ja vaihdoimme puhdasta vaatetta päälle ja suuntasimme kävelymme Silomiin bussipysäkille, joka on sen kilometrin päässä hotellistamme. Matkalla yritimme saada jotain oikeaa ruokaa massuihimme mutta jälleen, mitään ei saanut mistään koska joka paikka oli kiinni...Noh siinä sitten köpötellessä päätimme, että syömme kun pääsemme perille. Pysäkkiä lähestyessämme jouduimme jopa juoksemaan että kerkeämme bussiin. Mahtoi bussikuskilla olla hauskaa kun falang (ulkomaalainen/hedelmä) läskit höllyen juoksee bussiin hiki hatussa joka tuli juuri pysäkille. Matkalla bussipysäkille/bussissa huomasimme taas tämän saman asian, tyhjyyden ja hiljaisuuden... Su sanoi yhdessä vaiheessa että "miksi Bangkok on ghost kaupunki?" Pakko kai se oli uskoa, että jopa Bangkokkin voi hiljentyä! Emme kumpikaan olleet nähneet Bangkokia näin hiljaisena. Ei Su:kaan joka on kuitenkin kaupungista kotoisin :D

Bussilla menimme Rama 2 ostoskeskukseen jossa tapaisimme Su:n siskon perheineen. Meillä oli aikaa pyöriä siellä parisen tuntia ja söimme KFC:ssä. Täällä taas huomasimme, että ihmisiä oli niin pirusti liikenteessä! Sittenpä Su:n sisko tulikin ja hyppäsimme autoon ja läksimme huristelemaan päin Ratchaburia. Tai paremminkin kohti Suang Phuengia, tämä selvisi Tuomolle vasta autossa :D

Matkassa ei ollut juurikaan muuta ihmeellistä kuin että viimeinen 20-25 km seisottiin melkein paikallaan, syytä ei tiedetty... Ratchaburista Suan Phuengista ei kummallakaan ollut juurikaan tietoa mitään sen enempää kuin että varasimme resortista meille 2 huonetta 2 yöksi. Sen myös tiesimme, että siellä oli myös paikka nimeltä Alpaca Hill. Resortissa oli uima-allas ja heti ensimmäisenä iltanahan sinne oli pakko päästä leikkimään. Uimailun ja syöminkien jälkeen olikin sitten nukkumisen vuoro, sillä jostain kumman syystä oli ihan pakko pistää silmät kiinni alkuillasta...

Tässäpä tämä lähes minuutilleen 29  tunnin matka näin lyhykäisyydessään. Yllättävän tapahtumaköyhä tapahtuma kyllä oli

Katellaan ens kerralla!

T: SuTu