26.5.2017

Viimeinen viikko tällä kertaa

Maanantai ja Su:n synttäripäivä tiistai menivät aivan normaalisti tekemättä mitään sen kummempaa koska Su:lla ei ollut fiilistä juhlia.

Keskiviikkona yritimme pikkuisen piristää päivää menemällä VIP leffaan Central worldiin. VIP lippuihin kuuluivat alkupalat, popkornit ja limsat VIP alueella ennen elokuvan alkua. Tarjoilu alkoi tuntia ennen leffaa ja tottakai suuntasimme sinne heti kun se alkoi, sillä liput maksoivat reilut 20€ ja pakkohan meidän nyt saada kaikki irti! Noh, kaikki näytti hienolta tässä VIP tilassa mutta se oli kuin sauna! Pyysimme monta kertaa ilmastoinnin päälle laittamista ja he lupasivat tehdä sen. Tunnin aikana näin ei kuitenkaan tapahtunut. Alkupalat näyttivät näteiltä mutta maistuivat kaikkea muuta kuin maukkailta. 

Pääsimme sitten vihdoin teatteriin katsomaan uutta Pirates of the Caribbeania ja tilasimme popkornit ja juomat sinne. Noh, nehän toimitettiin sinne ja eihän ne menneet tietenkään oikein. Tilasimme uudet ja tietäähän sen, eihän ne menneet oikein tälläkään kertaa. Luovutimme siis ja söimme mitä eteemme tuotiin. Tuolit olivat sentään aikas kivat ja lämpötila mukiin menevä. Sittenpä painuttiin kotiin pakkailemaan tavaroita ja painuimme aikaisin nukkumaan.

------------------------------------------

Torstai-aamusella sain Su:n pään käännytettyä että mennään nukkumaan meidän viimeinen kunnollinen yö johonkin parempaam hotelliin jotta saisimme nukuttua edes jonkin verran ennen matkaa takaisin Suomeen. Päädyimme MBK ostarin yhteydessä sijaitsevaan Pathumwan princess hotelliin. Ja kuten tämän matkan teemaan jo kuuluu, meillä oli ongelmia ilmastoinnin kanssa. Puolenyön jälkeen ilmastointi rupesi tyrkkimään vettä sen alapuolella olevasta lampusta, joten oli aika soitella vastaanottoon. Vastaanotosta tuli todella mukavan oloinen manageri, joka vaihtoi huoneemme suoraan naapurissa olevaan huoneeseen, antoi aamupalan kaupanpäälle ja pyyteli anteeksi kauheasti. 

Su ja minä olimme todella tästä kohtelusta todella vaikuttuneita joten siltä istumalta päätimme jatkaa oleskeluamme tässä hotellissa myös viimeisen yön. Joten, kello 01 jälkeen perjantai yöllä otimme taksin alle, menimme vanhaan koloseen, otimme kampsumme ja kassimme ja tulimme takaisin Prinsessaan. Kävimme heti aamusta "nauttimassa" aamupalan heti kun pystyi. Jälleen kerran, näytti todella kauniilta, maku ei vastannut ulkonäköä. Siinäpähän se loppupäivä sitten menikin, nukkuessa ja elokuvissa käydessä.

Tässä on enää muutama tunti aikaa ennen kentälle lähtöä, pitäs mennä kokeilemaan josko sais suljettua silmät vähäksi aikaa.

Tämmöistä tarinaa tuli tästä reissusta, kiitoksia silmäilijöille. 
Katellaan ens kerralla miltä se näyttää!

T: SuTu

21.5.2017

Ainakin 3 päivää pyöriskelyä

Perjantai ja lauantai menivät kyllä ihan vain kaupungilla pyöriessä ja tekemättä mitään sen kummempaa. Lauantaina tosin huomattiin, että meidän käsivaa'an mukaan olisi jo nyt ylipainoa laukuissa. Sitten lainasimme hotellilta vaakaa ja se näyttää alipainoa. Ota tästä nyt selvää...

---------------------------------------


Sunnuntai meni myös pyöriessä mutta tällä kertaa kaupungilla pyörittiin Su:n siskon ja hänen perheensä kanssa. Siinä menikin koko päivä. Illalla kun kotiuduttiin niin saatiin kotipuolesta sellainen viesti, että Su oli valmis jo lähtemään heti huomenna kotiin. Huomiseksi suunniteltu Su:n synttäripäivällinen kuitenkin peruttiin Su:n toimesta heti. Vaikka oli kiva päivä, niin lopputulema on kuitenkin sellainen, että tiedä että tuleeko pariin päivään tehtyä mitään... Levottomia unia ainakin Su nukkuu tällä hetkellä...

Tämmöstä tällä kertaa. Katellaan ens kerralla...
T: SuTu

18.5.2017

Byrokratian pyörässä pyörimistä ja ruokaostoksia

Keskiviikkona meidän piti käydä uusimassa maistraatissa Su:n talonkirjanote tjms. virallinen paperi, joka osoittaa Su:n virallisen osoitteen Thaimaassa. Tämä muutos tuli koska sisko muutti ja Su:n virallinen osoite muutti hänen mukanaan uuteen kotiin. Mutta Su:n sisko ei voinut tehdä tätä itse, vaan Su:n pitää olla siellä mukana, Tämän talonkirjanotteen mukaan tehdään/uusitaan Thaimaassa myös henkilökortit.

Thaimaassa on näitten talonkirjanotteissa (ymmärtääkseni) sellainen systeemi, että henkilön pitää (ON PAKKO) olla kirjoilla jossakin asunnossa joka on jonkun omistama. Sen ei tarvitse olla henkilön oma asunto mutta Thaimaalainen ei voi olla virallisesti Thaimaalainen jos hänellä ei ole tätä. On siis aivan sama missä päin Thaimaata fyysisesti asut mutta virallisesti sinä asut (Su:n tapauksessa) Samut Prakanissa. Eli kun tapasimme 2011 Phuketissa Su:n siellä asuessa fyysisesti, niin kaikissa laskuissa ja virallisesti hän oli Bangkokilainen... 


Ja nyt kun sisko muutti juuri ja juuri Bangkokin naapurin Samut Prakanin puolelle, niin mitä todennäköisemmin Su:n sisko asuu loppuikänsä tuossa talossa, ja näin ollen Su on loppuikänsä Samut Prakanilainen. Siis aivan erilainen systeemi Suomen systeemiin verrattuna.

Ja näissä virallisissa asioissa korostuu tämä Thaiman "vanhanaikaisuus", kukaan ei ole 100% varma asioista kuinka niitä tehdään ja missä niitä voi tehdä. Vaikka käytössä on tietokoneet. Jos kysyt yhdessä maistraatissa että voiko tämän tehdä täällä, niin vastaus voi olla että ei voi. Se homma pitää hoitaa missä se on alunperin tehtykin. Sitten kun menet sinne alkuperäiseen maistraattiin, niin siellä kysytään että "miksi tulit tänne asti? Sen olis voinut tehdä missä tahansa maistraatissa.."

No mutta kuitenkin, Su:n sisko ja hänen perhe joutuivat ottamaan vapaapäivän töistään että saavat selvitettyä tämän homman... Heräsimme aamulla jo 05.30 ja saavuimme todella aikaisin kohtaamispaikkaan koska liikennettä ei ollut nimeksikään. Sisko perheineen tuli lähes tunnin myöhässä joten olimme odotelleet tässä vaiheessa jo reilut 1.5 tuntia. Ajoimme maistraattiin varmaan tunnin verran. 

Maistraatissa meni varmaan 25 minuuttia mutta siihen aikaan mahtui todella paljon byrokratian rattaita. Kaiken maailman paperin pyöritystä ja asiakkaan juoksutusta. Su:n piti käydä 4! kertaa tiskiltä maistaatin pomon luona allekirjoituttamassa papereita. Ja tämä pomo oli 1 metrin päässä virkailijan takana! Ja pomo edes lukenut papereita, kirjoitti vaan nimensä alle. 

Henkilökortin hinta oli 10 kertaistunut 5 vuodessa. Edellinen kortti Bangkokin keskustassa maksoi 10 bahtia, nyt joutui kaivamaan kuvetta 100 (vajaa 3€) bahtin verran. Eihän se meille ole summa eikä mikään mutta aika iso summa noin monelle paikalliselle maksettavaksi. Ja kortti on tietysti voimassa vain 5 vuotta.

Noh, maistraatin jälkeen sitten ajattelimme että menemme Bangkokiin vaihtamaan pankkiin osoitteen ja siinä samalla saa uuden pankkikirjan. Kyllä, Thaimaassa käytettään edelleen pankkikirjoja... Siinä matkalla Su:n sisko sanoi, että se pitää käydä vaihtamassa siinä samassa konttorissa missä on avannut tilin! No voe vitsan kukka! No silleesti mikkään huono homma, siinähän se kuitenkin suht lähellä oli, vaan vajaan tunnin ajamisen/jonotuksen päässä. Sinne siis! Tässä vaiheessa Su:n siskon miehen piti mennä hänen "omaan" maistraattiin ottamaan Su:n nimi pois hänen talonkirjanotteesta, ajomatkaa varmaan pari tuntia suuntaansa. Ei paha...

Noh, me menimme pankkiin ja eihän meillä tietenkään ole pankkikirjaa mukana kun nyt kuviteltiin että mennään se siellä Bangkokissa tekemään. Nääs sitä osoitetta ei voi ilman pankkikirjaa muuttaa! No ei tietenkään. Let's mennään siis Bangkokiin.

Noh siinä tunnin bussi matkan aikana tuli semmoinen idea mieleen, että koska tämmöiset asiat pitää hoitaa konttorissa jossa on aukaissut tilin, niin aateltiin sitten, että avataan tili Bangkokissa! Koska matkamme suurelta osin painottuvat Bangkokin suuntaan Thaimaassa niin sehän on aika järkevääkin. Menimme Central worldin konttoriin, Su haluaisi tilin auki. Odotukseen että pääsemme tiskille meni 45 minuuttia (normaalit tilinkäytöt tapahtuvat minuuteissa) ja paperien täyttöön meni varmaan 30 minuuttia. Sitten tuli eteen nettipankki ja tunnukset. Nämä molemmat ovat siis jo Su:lla olleet käytössä 5 vuotta. Ei jumalauta mitä sähläystä tämä oli... Loppujen lopuksi se menee niin, että meidän pitää käydä nettipankissa "anomassa" oikeutta lisätä tili nettipankkiin ja sitten se lisätään papereiden mukaan jotka meidän pitää lähettää pankin pääkonttoriin Bangkokissa. Tämä papereiden täyttö sysättiin ensin meidän vastuulle koska virkailija "ei saa täyttää niitä" mutta kun siinä tarpeeksi kauan ihmeteltiin, niin virkailija sitten kuitenkin täytti paperit... Ja tämä tilin lisäyshän ei tapahdu heti, vaan siihen menee vähintää 3 työpäivää.. 

Kaikista paras minun mielestä tässä on kuitenkin se, että haluamme lopettaa tämän vanhan tilin, että käytössä olisi  vain 1 tili. Mutta tiliä ei voi lopettaa noin vain: sen pitää antaa olla tyhjänä 2/3 kuukautta ja sitten se loppuu itsekseen! Anna mun kaikki kestää!

Nyt nukkumaan!

---------------------------------------------------------

Torstai ajateltiin pitää semmoisena laiskana päivänä eilisen byrokratian oppituntipäivän vastapainoksi. Piti hakea vain minun puku ja muuta ei ajateltu tehdä tänä päivän. Noh, eksyttiin me kuitenkin MBK:n syömään ja leffaa katsomaan. Kävimme katsomassa Hunter's prayer leffan, annettiin sille 4/10 tähteä. Sitten saimme vielä hotellille mennessä vielä sellaisen idean, että lähdetään käymään vielä "myöhään" illalla kaupassa koska Big C menee kiinni vasta klo 23. Tarkoituksenamme on siis ostaa matkalaukullinen ruokaa kotiin tuotavaksi. 


Näinhän siinä sitten kävikin, kotona olimme klo 23 jälkeen laukku täynnä ruokaa. Tällä kertaa reissu oli ihan inhimillinen tapahtumiltaan, hermo ei palanut kertaakaan. Mutta kyllä pitää ihmetellä Kiinalaisten rentoutta istua keskellä käytävää yleisen tilan puolella ja pakata tavaroita niihin pahvilaatikoihin. Ei kyllä meikäläiseltä onnistus :D

Tämmöstä tällä kertaa. Katellaan ens kerralla!

T: SuTu

16.5.2017

Kaupassa taistelua ja sushin metsästystä

Maanantai ei siis nyt ihan hirveenä yllärinä alkanut ihan klo 06 aamulla vaan nukuimme jonnekin puolille päiville asti. Sitten pikkuhiljaa aamupalan kautta aloitimme päivän savotan : ruokaostosten shoppailun kotiin tuomisiksi. Muuten tässä aktiviteetissä ei olisi mitään pahaa mutta kaupat joita tähän voisimme käyttää ovat kansoitetut Kiinalaisten toimesta. Siis heitä on siellä miljoonia ja heillä on sama maali, ostaa paljon ruokaa kotiin viemiseksi. Mutta siinä on vain 1 mutta : he eivät tosiaankaan ajattele muita! On olemassa vain oma napa ja sen pidemmälle ei tarvitse ajatella/nähdä.

Tämä tuli jo selväksi kun veimme laukkumme säilytykseen asiakaspalveluun, he saavat mennä jonon ohi niinkuin itse haluavat. Se on niin perkeleen raivostuttavaa kuinka he voivat vaan pokalla tulla jonon ohi edes sanomatta mitään.

Kiinalaisia parveili miljoonittain hyllyköiden välissä ja he blokkasivat kaikki mahdolliset tiet nuudeli osastolla. Normaalisti homma, joka veisi 5 minuuttia vei tällä kertaa lähes tunnin! Ja tämä oli vain nuudelikäytävällä... Siinä käpy kireellä sitten päästiin vihdoin ja viimein kassalle maksamaan ostoksiamme niin siinä 2 teiniä rupesivat tunkemaan meidän eteen. Siinä vaiheessa se käpy paloi ja he eivät tosiaankaan päässeet meidän ohi maksamaan! Rukat säikähtivät niin paljon ku lihava länsimaalainen pisti stopin heidän ohitukselleen että heidän ilme oli mitä mahtavin.

Saimme siis maksettua ostoksemme ja sitten menin jonottamaan laukkuamme. Samalla pisteellä myytiin teippirullia joita voi ostaa kun pakkaa ostoksensa jostain hankkimaansa pahvilaatikkoon. Edelleen siinä oli jono mutta sieltä paukkasi tulla Kiinalaisia jonon ohi. Tässä vaiheessa kattila paloi pohjaan taas ja sen jono ohi ei kukaan enää yrittänyt luikerrella maksamaan sitä helvetin teippirullaansa. Varmasti 10 kertaa ohjasin ihmiset jonon perällä tuiman katseen ja ehkä myös muutaman Suomalaisen painavan sanan saattelemana. Pikkuhiljaa ihmiset oppivat että tuota jonoa ei kannata lähteä ohittelemaan. Muissa jonoissa näin kyllä kävi... Ja sitten kun minä poistuin jonosta, niin jonoa ei enää ollut vaan se oli kasa ihmisiä käsi ojossa...

Tuon ttumaisen kokemuksen jälkeen emme kyllä tehneet muuta kuin painuimme kotiin rauhottumaan. Kaikista pahinta tässä on, että meidän pitää tehdä tämä  vielä 1 kerran ennenkuin tarpeemme ovat tyydytetty...

---------------------------------------------------------------------

Tiistai oli aamun osalta samanlainen kuin maanantai, herättiin aivan liian myöhään. Olimme eilen illalla päättäneet, että syömme tänään Japanilaisessa ravintelissa minun toiveesta. Ja tämä oli kyllä aivan tuhoon tuomittu homma. Central worldissä ei ollut sellaista "normaalia" sushi ravintolaa vaan kaikki missä kävimme vierailulla olivat tyyliin "kokkaa itse omat ruokasi ja maksa siitä 10% palvelumaksu samalla kuin sinun lompakkosi on vierailusi jälkeen tyhjä" tyyppisiä. Etsimme ravintolaa yli tunnin ja kun pääsimme vihdoin ja viimein jonkinlaiseen lävään (krhm, Fuji), odotimme 10 minuuttia tarjoilijaa ja kun hän ei suostunut saapumaan, menimme tuttuun Hachiban nuudeliravinteliin pettyneenä.

Sitten menimme leffaan katsomaan uutta Arthur leffaa periaatteella "nukutaan nyt tuo leffa pois niin ei tarvitse miettiä että onko se hyvä vai huono leffa." Emme nukkuneet silmäystäkään vaan nautimme leffasta todella paljon! Emme siis odottaneet mitään ja saimme hienon leffaelämämyksen.

Vielä ennen kotiin menoa päätimme käydä MBK:n ylimmäisissä kerroksissa katselemassa Japanilaisten ravintoloiden tarjontaa. Ja kuinka ollakaa, melkein heti ensimmäisenä tuli vastaan HINA ravintola 50% alennuksineen ja päätimme kokeilla. Siis heidän sushi oli aivan järjettömän maukasta ja mikä oli todella mahtavaa, heidän palvelunsa pelasi todella hienosti! Su päästeli mitä kummallisimpia ääniä syödessään vaikka ei edes tykkää sushista! Söimme itsemme ähkyyn vajaalla 10€:lla ja varmasti tulemme tänne uudestaan sushia maistelemaan jos tekee vielä mieli!

Nyt nukkumaan, aamulla on aikainen herätys...

Tämmöstä tällä kertaa. Katellaan ens kerralla!

T: SuTu

14.5.2017

Viikonloppua "maalla" ja seafood buffet

Lauantaina mentiin sitten sinne Su:n siskon luo kyläilemään. Tarkoitus oli, että olemme täällä 1 yön ja sitten sunnuntai iltapäivällä lähdemme syömään Bangkokin keskustaan. Su:n sisko perheineen osti siis uuden talon tässä talvella semmoisesta aidatusta yhteisöstä joka sijaitsee juuri Bangkokin ja naapuri läänin rajalla, naapurin puolella tosin. Kartasta kun katsoo tämän perheen työmatkaa, niin ei se vaikuta pahalta. He kävivät siis noutamassa meidät läheltä heidän työpaikkaa olevan Big C kaupan pihasta. Heidän kotiinsa mennessämme ajoimme periaatteessa siis heidän normaali kotimatkan töistä kotiin. 

Lähdettiin liikkeelle ja pikkuhiljaa tiet rupesivat kapenemaan ja 7/11 kauppoja ei ollut näkynyt ikuisuuksiin. Tämä kauppojen puute on Bangkokissa sellainen merkki että ollaan keskellä ei mitään :D. Matka jatkui pimeällä tiellä jossa mutkia riitti lähes tunnin verran ja sitten saavuimme torille josta ostimme itsellemme ruokaa. Matkan aikana oli monta kertaa sanottu että kohta ollaan perillä ja niin sanottiin nytkin. Tämä tori oli yksi suurimmista ruokatoreista jossa minä olen henkilökohtaisesti vieraillut mutta muut puhuivat "pikku" torista... Ja taas sanottiin, että kohta ollaan perillä. Ja prkl, niihä myö oltiinkin, parin minsan ajomatkan jälkeen tulikin jo yhteisön portti eteen. Jes, oltiin turvassa! Tähän pitää kyllä mainita, että ainakin ne kerrat mitä olemme olleet heidän kyydissään, niin Su:n siskon aviomies on kyllä Thaimaalaisittain todella hyvä kuski. Hänen kyydissään ei tarvitse pelätä.

Perheen koti on uuden karhea ja siellä on  tosiaankin tällä hetkellä vain se kaikki mitä tarvitaan. Sängyt puuttuvat, muitakaan huonekaluja ei ole ja ulkokeittiökään ei ole vielä valmis. Tähänkin on ihan selvä syy, työnteko. Thaimaassa tämä työnteonkulttuuri poikkeaa aika paljon Suomalaisesta ja tämä onkin varmaan aivan toisen kirjoituksen paikka sitten joskus muulloin. He ovat asuneet täällä n. kuukauden pidempään kuin me uudessa asunnossamme, eli noin 6 kk. Kokoa kämpällä on ehkä n, 80m2 ja se on kaksikerroksinen. Ja siinä on pienen pieni piha ympärillä.Kämpässä itsessään ei ole sen kummemmin mitään vikaa, mitä nyt miljoona muurahaista tuli mukana ja veden lämpötila ja paine ovat nyt mitä ovat. Mutta tämähän on Thaimaalainen DNA asunnoissa/hotelleissa, ei tyyppivika. 

Sitten illan kantturoissa ruvettiin nukkuma hommiin ja  katselin ja mietiskelin että missähän meidän patjat ovat. Pikkuhiljaa rupesi paljastumaan, että nuo lattialla olevat lakanat ovat meidän patjat... Noin henkilökohtaisesti yö meni ihan OK mutta Su:lla oli aikas paljon enempi ongelmia. Ei voinut nukkua ollenkaan siinä. Me nukuimme siis alakerrassa jossa on ruokapöytä ja 4 tuolia. Sitten heitin ilmoille sellaisen ajatuksen, että koska lentokentällä nukkuminen onnistuu vielä hirveämmillä tuoleilla kuin nuo ruokapöydän tuolit niin kokeileppa nukkua niitten päällä. Ja kas kummaa, loppujen lopuksi Su kömpi tuolirivistön päälle nukkumaan ja kohta sieltä kuului tuhina! Ei tosin voi kehua unen laadulla meidän kummankaan kohdalla mutta olipahan silmät kiinni muutaman tunnin yön aikana.

----------------------------------------------------------


Huonosti nukutun yön jälkeen suunnitelmat muuttuivat ja sunnuntai aamuna siskon perhe toi meidät takaisin hotellille että kerkiämme ottaa pienet nokoset ennen tämän päivän suurta tapahtumaa, menemme syömään buffettiin. En ollut ikinä kuullutkaan moisesta paikasta:
Laemgate infinity seafood buffet.

Siis merellinen buffet. Tämä on muuten yksi kauneimmista ja maukkaimmista buffet paikoista ikinä! Ruoka on aivan jumalaisen hyvää! Tämä ei ole auki koko päivää,vaan tässä ravintolassa on 4 kattausta päivän mittaan ja jokainen kattaus kestää 1.5 tuntia. Ja sikäli outo paikka buffet paikaksi, että täällä pitää valita menusta etukäteen ruokia ja sitten näitä samoja ruokia voi tilata uudestaan... Tämä tilaus systeemi jäi kyllä hieman hämärän peittoon koska joka tapauksessa kaikkia menussa olevia ruokia tilattiin tuon 1.5 aikana... Sanoinko että ruoka oli aivan järjettömän hyvää!? 

Ruokailun jälkeen emme voineet enää tehdä muuta kuin mennä junalla suoraan kotia ja nukkumaan. Tai toinen meistä nukkuu ja toinen ei... Tästä viikonlopusta toipumiseen menee kyllä varmaan koko huominen päivä :D

13.5.2017

Mausteita ja ylläri majoitusta

Torstaina tuli vuoroon päivä, josta Tuomo ei välttämättä niin kauheasti aina näillä meidän matkoilla  välittäisi hirveästi. Nimittäin, tänään on vuorossa "retki" Khao san roadille. Me ei mennä itse asiassa aivan Khao san roadille vaan korttelin päähän tästä matkailijoiden helvetistä. Khao san road tuli aikas monelle ihmiselle tutuksi The Beach leffasta "halpis matkailijoiden" mekkana Bangkokissa. Täällä majoitus on halpaa ja sitä on paljon. Ja tämä taas tarkoittaa että on paljon turisteja. Ja tämä taas tarkoittaa että me kumpikaan emme tykkää tästä paikasta. Su oli ennen Phuketiin muuttoa töissä varmaan 100 metrin päässä Khao san roadin alkupäästä. 

Mutta se syy miksi tulimme tänne on siis mausteet. Täältä saa kuulemma Su:n sanomana parhaat nam prikit koko Bangkokin alueelta. Namprik on siis semmoista (hieman tulista) juttua mitä laitetaan valmiin ruuan päälle ennen ruokailua. Ja on muuten hyvää! Jos ei oteta huomioon tuota Khao san roadia, niin ainoa huono asia tässä reissussa on se että tänne tulo kestää ikuisuuden. Tunti ei tunnu missään. Matkustamiseen menee siis puoli päivää ja perillä oloon 10 minuuttia. Mutta kun tänne on tultava niin tänne on tultava! Tällä kertaa ostettiin jostain kumman syystä aivan älyttömän vähän tavaraa, kotiin tuotavaa kertyi vain 1 kilon verran. Onkohan Su tulossa kipeäksi? ;D

Kun lopulta palasimme hotellillemme, paljastin Su:lle yllätyksen, olin varannut meille hotellin seuraavaksi yöksi MBK:n läheltä. Ihan vaan ajattelin että koska Phuketin Hilton ei onnistunut niin kokeillaan tän päivän retken jälkeen jotain vähän normaalista poikkeavaa. Eli loput päivästä sitten vietimmekin MBK:ssa vieriessä ja hotellin toimivasta ilmastoinnista nauttien. Niin ja telkustakin näky muuta kuin lumisadetta! Ottakaa mallia, Hilton!

 Pimeällä käytiin vielä kattopuutarhasta katselemassa näkymiä ja onhan ne aika siistit kyllä. Mutta hyvää kuvaa/videoo ei sieltä saanut koska sinne oli laitettu reunoille kalterit niin ulottumattomiin että kameraa ei voinut laittaa niitten välistä. Kaikki materiaali oli kuin suoraan vankilasta :D Nukutti ihan kivasti kyllä päivän reissun jälkeen.

--------------------------------------------------

Perjantaina Su ei jaksanut herätä aamupalalle, joten menin itse sitä nauttimaan. Oli aika matalaprofiilinen aamupala mutta tärkein toimi, kuuma oli kuumaa ja kylmä oli kylmää. Ottakaa oppia, Hilton! Siinä aamupalalla katselin, että kohta muuten sataa ja paljon.Oli sen verran tummia pilviä taivaalla. Ja kun pääsin takaisin huoneeseen, niin silloinhan satoi jo kaatamalla.

Sateen takia sitten odottelimme klo 12 asti, eli siihen asti kun oli pakko uloskirjautua hotellista. Ulos mennessämme vielä satoi mutta se oli lähinnä ripeksimistä. Eli kerrankin meidän odotus palkitsi! Kun menimme ulos, niin huomasimme myös että siellä on aika viileä. Eli sadetta oli ollut ilmeisesti jo yöllä. Mutta ajatukseen, että jos ulkona on +26 C lämmintä ja on vähän vilpsakka olo, on aika vaikea tottua...

Palasimme "kotiin" ja pyykin pesun jälkeen sitten läksimme Silomiin puvun sovitukseen. Puku oli sopiva ja on valmis vajaan viikon päästä. Se voi hakea ensi viikon torstaina. Jees box. Sovituksen jälkeen pyörimme Silomissa ja etsimme ruokaa siinä samalla. Ajattelimme että emme enää tänä iltana lähde sen kummempaa tekemistä jahtaamaan koska huomenna on tarkoitus lähteä viikonlopun viettoon Su:n siskon ja hänen perheen luo. Okei, illalla vasta tavataan mutta matkat taas vie aikansa ja siellä tekemistä varmastikin riittää. Levätään tämä ilta ja huomen aamu kunnolla että jaksetaan nukkua sitten menomatkalla bussissa :D Mutta viikonloppu ollaan siis pois "kotoa".

Tämmöstä tällä kertaa. Katellaan ens kerralla!

T: SuTu

11.5.2017

Kuhan vaan ollaan ja pyöritään

Maanantaina oli tarkoitus lähteä teettämään Tuomolle pukua. Kun olimme lähtövalmiina, niin rupesi ukostamaan ihan kunnolla. Odottelimme jonkin aikaa että mitäs tulee tapahtumaan ja sieltähän se ukkonen kapusi päämme päälle. Näinpä siirsimme puvun teettämisen tulevaisuuteen ja valitsimme kuivan vaihtoehdon, ostoskeskuksen. Siinäpä se päivä menikin eri ostareissa pyörien ja vettä karussa ollessa. Vettä nimittäin tuli jonkun tunnin ajan ihan kiva määrä.

----------------------------------

Tiistaina heräsimme ihan älyttömän myöhään. Jostakin kumman syystä viime aamuina olemme molemmat heränneet tosi myöhään, liekkö nyt vasta aikaero väsymys iskemässä :D Suuntasimme pankin kautta räätälille sitä pukua teettämään. Menimme taas sille samalle räätälille missä olemme aikaisemminkin käyneet. Puku, paita ja liivi kustantaa yhteensä 10 000 bahtia eli n. 270€. Jospa tällä kertaa saisimme vähän lämmön kestävämmän puvun :D Perjantaina aamusella mennään kokeilemaan ja ensi viikon keskiviikkona? taisi olla puku sitten valmis. Sikäli jännä että kun Tuomo meni sisään räätälille hänen tekemänsä paita päällä niin räätäli tunnisti paidan heti omakseen kun näki sen...

Sitten päätimme erota vähäksi aikaa. Kävimme ensin yhdessä Central worldissä syömässä. Koska Tuomo halusi mennä käymään elektroniikkaan keskittyneessä ostoskeskuksessa ja Su:ta ei kiinnostanut ollenkaan mennä sinne, niin Su halusi jäädä Terminal 21 ostariin ja Tuomo suuntasi yksin Fortune town ostariin. Kumpikaan ei löytänyt kummastakaan ostarista mitään ostettavaa, joten pikkasen huti olivat nämä reissut.

Kotimatkalla kävimme Silomista ostamassa ostoskeskus ruokamarkkinoilta (olivat siis ostarin sisällä) ruokaa illaksi. Ihan kiva paikka, harmi kun ei varmaankaan keritä käydä siellä enää ennen niiden loppumista.

---------------------------------------

Keskiviikko on päivä jota ainakin Su on odottanut Phuketin ensimmäisestä elokuvasta lähtien. Sillä tänään tuli elokuviin Alien! Tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa... Tänään on vielä se hyvä juttu, että on keskiviikko ja keskiviikkona pääsee halvemmalla elokuviin! Ja siitäkös Su tykkää :D

Ja kettujen marjat! Tänään on Buddha päivä ja se taas tarkoittaa että on pyhäpäivä. Pyhäpäivänä leffojen liput ovat normaali hintaisia. No ei siinä, ostetaan liput ja mennään katsomaan tätä Alien covenant leffaa. Olipahan nimittäin aikas paska pläjäys, niin kakka, että Su otti päikkärit leffan aikana. Siinä vaiheessa kun avaruusolio leffassa ruvetaan soittamaan nokkahuilua niin taitaa ideat olla aika vähissä...

Leffan huonouden järkytyksestä menimme toipumaan ravinteliin, jossa jotenkin tähän päivään sopien saimme pöydän likaisten tiskien säilytys paikan vierestä. Ruuat maksoivat vielä 630 bahtia (17€) ja vielä jäi vähän nälkä...

Kävimme vielä ennen kotiin lähtöä pankissa nostamassa rahaa ja mennä huoneeseen lepäilemään koska ulkona satoi vettä ja huomen aamuna olisi herätys siinä klo 05 aikaan aamulla. Eihän me kyllä oikeasti herätä siihen aikaan mutta yritys on ainakin kova :D 

Niin tänään siis on joku pyhäpäivä ja kaikki valtion firmat ja viralliset toimistot ovat kiinni. Pankitkin ovat suurimmalta osin kiinni lukuunottamatta ostoskeskuksissa olevia pankkeja. Firmat saavat päättää kai aukiolostaan itse mutta Thaimaassa ei tunneta pyhälisiä, joten normaalipäivä tämä heille on töissä. Esim. Su:n siskolla on tänään työpäivä mutta lapsilla ei ole koulua, joten lapset viettävät päivänsä ilmeisesti päiväkodissa.

Tämmöstä tällä kertaa. Katellaan ens kerralla! 

T:SuTu

7.5.2017

Rentoilua.

Lauantai menikin sitten periaatteessa chilin koston jälkimainingeissa iltaan asti. Illalla kävimme pikkasella lenkillä MBK:ssa, kävimme ostamassa apteekista haavatarvikkeita ja vähän murusta rinnan alle. 

Tuomo päätti lauantaina aamusella että nyt riitti tämä klinikalla pyöriskely kun katseli sitä touhua haavaa puhdistettaessa. Siellä haava puhdistetaan, laitetaan märkänä haavataitokset päälle ja siihen päälle vielä teippiä. Haavassa itsessään ei ole mitään vialla, siinä on vain pieni pätkä josta tulee vähän nestettä ulos päivän mittaan. Syykin selvisi kun asiaa rupesi miettimään järjellä: haava ei missään vaiheessa päivää saa ilmaa ja sen yhden kohdan päälle laitetaan teippi haavataitoksen aina siihen samaan kohtaan. Sitten kun vielä ulkona hikoilee niin ei tuo nyt ihan kauheasti ajattelua tarvitse. Hoitaja sanoi että se teippi pitää laittaa siihen keskelle... Just joo, eli nyt sitten ruvetaan huoltamaan sitä itse. 

Ja Su ei taaskaan/vieläkään saanut sitä pukua sieltä MBK:sta. Eikä tule saamaan sillä he ilmoittivat että sitä ei tulekaan enää ollenkaan. Eihän sitä varmaan odotettukaan kuin varmaan reilu viikko... Eivät voineet tätäkään ilmoittaa heti ensimmäisen vierailun jälkeen.

-------------------------------------------

Sunnuntai aamulla heräsimme jo ennen klo 08 että pääsemme ajoissa Chatuchak markkinoille. JJ market on joidenkin tietojen mukaan yksi maailman suurimmista markkinoista. JJ market taitaa olla enää auki viikonloppuisin. En tiiä mitä kettua me ajateltiin että lähettiin sinne koska tämä ei tosiaankaan ole meidän paikka. Tais olla 3. kerta kun siellä yhdessä käytiin. Vaikka oltiin siellä heti 9 jälkeen niin siellä oli järkyttävän kuuma ja epämukavat olot. Etsimme ruokapaikkaa ja siinä matkalla näimme eläinkaupan jonka edessä oli oraville puettu vaatteita päälle ja olivat pienen narun pätkän päässä. Ei kiva homma kyllä. Siinä meni ne vähäisetkin halut olla täällä. Söimme äkkiä ja läksimme samantien pois. Meillä meni matkoihin pitempään kuin itse paikanpäällä olemiseen :D

Läksimme sitten Central worldiin koska meillä olikin todella paljon aikaa tapettavana, sillä Su:n oli tarkoitus tavata ystävänsä vasta iltapäivällä. Niinpä menimme katsomaan elokuvaa. Tällä kertaa kyseessä oli Thaimaalainen elokuva englanninkielisillä teksteillä ja aiheena oli huijaus koulun tenteissä/pääsykokeissa. Oli muuten hyvä leffa vaikka ei siinä tapahtunut mitään! :)

Leffan jälkeen Su:n kaveri ilmoittikin että ei hän pääse koska menee töihin... Miksi hän ei sitä ilmoittanut ennen leffaa...? Puhuivat kuitenkin puhelimessa... No mutta sittenpähän me päätettiin päivämme myös siihen, illalla piti kuitenkin vielä pyykkiä pestä.

Niin ja haava... Hoito toimi ja ensimmäinen "kuiva" päivä oli tänä päivänä. Kumma miten paljon ilma ja teipittömyys (harsolaastari tjms oli päällä) vaikuttaa paranemiseen :D


Ei muuta tällä kertaa. Katellaan ens kerralla!

T: SuTu

6.5.2017

Vene nuudeleita + chilin kosto

Torstaina ei nyt ihan hirveitä tehty, pyörittiin lähinnä kaupungilla. Central worldissä eksyttiin Thaimaan lelu expoille, ihan kiva oli katella erilaisia leluja pitkin ostoskeskusta ja vielä ihan ilmaiseksi! Eipä tule tällä hetkellä mitään sen kummempaa mieleen että mitä tehtiin... Ai niin, käytiinhän me katsomassa leffa nimeltä Osiris Child. Su oli odottanut tätä leffaa koko matkan ajan. Ja tämä leffa oli kyllä niin täyttä sitä ihteesä kuin olla ja voi! 0/10 ja Su otti päikkärit kesken leffan. Tämä kertoo jo jotain leffan tasosta...

--------------------------------------------------------------------------------

Perjantaina Tuomo heräsi yöllä aivannnn järkyttävään paukkeeseen. Kuka yrittää tulla meidän huoneeseen seinän läpi? Äh, ei kukaan, ulkona on mahoton ukkonen ja vesisade... Kun päästiin taas aamulla liikenteeseen, niin menimme Victory monumentille syömään venenuudeleita. Miksi näitä kutsutaan vene nuudeleiksi? Ei mitään hajua. Yritin kysyä tätä Su:lta mutta ei hänkään tiennyt... Su kuitenkin on halunnut tulla tänne syömään viimeisen vuoden ajan, joten tänne tultiin. Täällä yksi lautasellinen maksaa 12 bahtia ja laskua tilatessa tarjoilija tulee ja laskee lautaset ja laskuttaa niiden mukaan. Tuomolla ei ollut mitään hajuakaan että mitä söi koska siellä ei ilmeisesti ole mitään menua mistä valita. Sanoin Su:lle että tilaa mistä luulet minun tykkäävän, kunhan ei ole tulista. Noh, ruoka kun tuli, niin mitäpä luulet että oliko tulista? No tottakai! Minun eteen tuli 3 lautasta ja oli pakko syödä ne kun oli kuitenkin suht hyvää. Tietää siis mitä ens yönä tapahtuu. Tuli syötyä vielä lisää samaa mutta ilman tulisuutta. Meidän kummankin ruuat yhteensä taisi maksaa 200 bahtia, vajaa 5€. Ei paha. Ja mikä tärkeintä Su tykkäsi ja soi mahansa täyteen.

Syönnin jälkeen Su rupesi etsimään vaatteita itselleen ja Tuomo meni katselemaan viereiselle ostarille. Lopulta muutaman tunnin jälkeen Su löysi tarvitsemansa ja vielä ennen pois lähtöä läksimme kiertämään ostarin "kellari"kerrosta. Sieltä Su löysi vielä yhden mekon. Thaimaalle tyypilliseen tapaan mekkoa ei ollut mahdollista kokeilla ja oston jälkeen ei saa rahojaan takaisin. Sitten lähdettiin takaisin hotellille.

Hotellilla Su kokeili sitten tätä mekkoa ja se ei ollut aivan oikeaa kokoa. Su päätti kuitenkin lähteä takaisin kojulle mistä tämä oli ostettu jos voisi vaihtaa isompaan kokoon. Su oli päässyt paikalle ja myyjä oli sanonut että parin tunnin päästä tulee lisää isompia kokoja. Joten Su jäi ostarille odottamaan ja Tuomokin meni sinne hänen kanssaan aikaa viettämään. Parin tunnin päästä sitten menimme kojulle katselemaan ja myyjä sanoi Su:lle että ei ole tullut uusia kokoja eikä niitä ole ollut tulossakaan...? Tästä Su tietysti suuttui ja kysyi että voiko hän vaihtaa tämän puvun johonkin toiseen malliin. Tämä kävi kyllä. Siinä Su katseli ja kokeili erilaisia mekkoja ja myyjällä kasvoi joku elin otsaan koska häntä ketutti niin paljon. Tämä myyjä rupesi jopa tuilemaan Su:lle pyytämällä toiselta myyjältä kipulääkettä koska hän joutuu palvelemaan asiakasta... Su sai vaihdettua mekkonsa toiseen mutta ei se ollut sitten hyvä oikeasti kun hän sitä myöhemmin kokeili. Sisko sai siis uuden mekon. Siinä kuitenkin Su rupesi taas miettimään kuinka hyvin asiat ovat Suomessa kun menet ostamaan jotakin kaupasta...

Otti aikansa ennen kuin rauhoittuminen tapahtui ja sitten päätimme lähteä käymään Central worldissä lelu expoilla uuden Alien elokuvan standillä. Eilen siellä käydessämme huomasimme tämän standin ja siellä oli mahdollisuus kokeilla virtuaalitodellisuuslaseja. Eilen tämä oli kiinni kun sitä kyselimme. Tällä kertaa pääsimme niitä kokeilemaan ja olihan se aika siistiä! Pääsimme todistamaan Alienin silmin syntymän ja tämän ensimmäisen tapon. Vähän oli huono resoluutio mutta siitä huolimatta jopa Su innoistui virtuaalitodellisuudesta hieman ;D

Central worldissä mietiskeltiin että voisimme vielä lähteä käymään Asiatique ilta"torilla" koska tänään on oikeasti viileä päivä yöllisen sateen jäljiltä. Asiatique on siis jonkinmoinen yhdistelmä tori-, ravintola- ja huvielämää.Tämä on auki vain iltaisin ja alueena on aikas suht iso. Asiatique on järjestänyt ilmaisen kuljetuksen jokilaivalla, joten menimme sinne sillä. Asiatiquessa käveltävää ja katseltavaa riittää ja koska tämä tapahtuu illalla, niin ainakin tänä päivänä siellä ei ollut ihan järkyttävän ikävä olla. Täällä menimme syömään Ramen nuudeleita "Japanilaiseen" ravintolaan. Tilasimme ruuat ja Su istui niin että näki keittiön tapahtumat. Su sanoi, että kokit laittoivat ruokaa mikroon. En asiaa uskonut ja käännyin katsomaan. Näinhän ne teki ja kohta ottivat ruuan ulos mikrosta ja toivat sen Su:lle! Ruoka ei ollut edes lämmintä ja Su pyysi lämmittämään sitä lisää. No he laittoivat sen takaisin mikroon :D Eikä oltu edes ainoita joiden ruuat tulivat mikron kautta,,, Ja tarjoilija oli kanssa kyllä 1 tapaus. Thaimaassa käytetään ruuanlaitossa MIKROA!!!! Voi prkl, nyt on kaikki nähty! Jos ei oteta tätä ravintola episodia huomioon, niin Tuomo jopa tykkäsi paikasta, Su ei niinkään. Turisteillehan tämä on kuitenkin suunnattu mutta hinnat eivät kuitenkaan olleet ihan mahdottomat.

Aamulla oli +26 ja meinasi tulla kylmä kun mentiin ulos ja meidän mennessä Asiatiqueen
lämpöä oli reilut +30C ja ei tullut edes kunnolla hiki. Kuitenkin muutaman tunnin täällä pyörittyämme huomasimme että olimme aikaseltaan väsyneitä. Sitten katselimme kelloa ja huomasimme että jos nyt lähdemme hotellille, niin sinne päästyämme olemme olleet liikenteessä 12 tuntia. Just no ilmankos pikkasen väsytti :D Viimeiset portaat ennen hotellia olivat kyllä tuskaa...

Niin ja se chilin kosto... Ei siitä sen enempää muuta kuin että eipä nukuttanu kuitenkaan hirveesti :D

Tämmöstä tällä kertaa. Katellaan ens kerralla!

T: SuTu

4.5.2017

Puhelinta ja toria

Tiistai aamuna rynnättiin heti kun päästiin liikenteeseen kännykänkorjausliikkeeseen.  Eivät meinanneet ensin uskoa että kännyssä olis jotain vikaa latauksessa.  Mutta loppujen lopuksi heidän omat tzydeeminsä näyttivät että latausportissa vaimikänyysesittenonkaan on vika. 300 bahtia jos ei tarvitse vaihtaa osaa /500 bahtia jos tarvitsee osan vaihdon oli korjauksen hinta-arvio. Eipä tuossa,  halvemmaks tulee kun ite tekis. Jos korjais ite,  niin joutus ostamaan uuden puhelimen… :D 2 tuntia oli arvio korjaukselle.

Siinäpähän sitten marssittiin Terminal 21 ostarille aikaa viettämään ja murua massuun tunkemaan. Oli muuten paljon Thaimaalaisia ravintoloissa ja food courtissa! Joka paikkaan oli jonot… Ei syömisestä tullu mitään näissä "paremmissa" paikoissa,  tällä kertaa olibihan aikuisten oikeesti mennä syömään KFC ravinteliin :D

KFC: ssä tapahtu mielenkiintoinen episodi kun Su meni ojentamaan siivooja tätiä kun hän ei ole tarpeeksi hygieeninen! Minä tätä Su: lta sitten kysyin että mikäs tämmöiseen on syynä,  Su pisti sen koulutuksen piikkiin jota sai hoiva-avustaja koulutuksessa! Kysymyksessä oli siis hanskojen käyttämättömyys, käsien pesu, vesiastian täyttö  ja rätin käyttö. Ennen Suomeen muuttoa tämän siivoojan toimet olivat hänelle normaalia elämää mutta nyt on muuttunut näkökanta aika huimasti… Eli on koulutuksesta jotain hyötyä ollut!

Pyörimme Terminaalissa lähes 3 tuntia ja sitten menimme hakemaan puhelinta,  joka olikin jo valmis. Osa oli vaihdettu,  joten hinta oli sovittu 500 bahtia (13.5€). Sitten saimmekin hyvän idean,  lähdetään tänään iltamarkkinoille! Meillä on muutamat markkinat käytävänä joten miksipä ei aloiteta tänään?  Mars huoneeseen lepäämään!



Illalla mentiinkin Ratchadan Rot Fai iltamarkkinoille. Rot fai tarkoittaa junaa,  joten ilmeisesti siellä on juna juttuja jossain lähellä. Meno itsessään oli oma lukunsa,  piti käyttää BTS: ää ja metroa. Tämä taas tarkoittaa portaita. Paljon portaita. Aikaa meni varmaan 45  minuuttia pelkästää sinne menoon ja sitten edes löydetty sitä kunnolla kun jokainen,  keltä kysyttiin suuntimia,  antoi eri koordinaatit. Lopulta sinne päädyttiin ja loppujen lopuksi se oli meille aika normaali tori. Tosin jos harrastaisimme baari skeneä,  se olisi aika siisti paikka,  sillä baareja oli vaikka muille jakaa ja täällä oli myös pari live bändiäkin.


Se mikä erotti tämän torin muista toreista oli koko. Tää oli ihan julmetun iso! Oli tosi paljon ruokaa ja vaatteita. Tosin vaatepuoli oli itseään toistavaa. Kojusta kojuun oli lähes samanlaisia vaatteita.   eli Su ei taaskaan löytänyt rätei eikä lumpui…Oli myös hiostava ilma. Tarkoitan oikeasti HIOSTAVA,  olimme molemmat läpimärkiä kun pääsimme takaisin hotellille siinä klo 23 maissa. Krooh pyyh. 

------------------------------------------------------------------

Keskiviikkona suuntasimme jälleen MBK tavarataloon koska kun Su osti yhden mekon tjms.  aikaisemmin,  luvattiin että tänään tulisi uusia ja tietyn värisiä mekkoja. Noh,  tietäähän sen. Nada. Huomenna tuloo.

Sitten kävimmekin katsomassa The fast and furious 8 leffan uudestaan. Uudestaan?  Miksi?
1) koska hävisin kivi/paperi/sakset/Spock pelin
2) koska kun kävimme katsomassa ko pläjäyksen Phuketissa,  niin teatterissa oli niin prkeleen KUUMA että mietin koko ajan et milloin täältä pääsee pois. 

Ihan hyvä että katsottiin uudestaan,  tällä kertaa oli paljon kivempi katsoa! Ja tää oli ihan OK leffa loppuin lopuks. Food courtissa syönnin ja pesuvehkeiden oston jälkeen painuimme hotellille pesemään pyykkiä. Siinäpä noin äkkiseltään tää päivä.

Tämmöstä tällä kertaa. Katellaan ens kerralla!

T: SuTu

1.5.2017

Turnaus väsymystä...

Sunnuntaina käytiin Platinumissa katselemassa rättei ja lumpui. Porukkaa siellä tietysti oli niin maan perheesti että... Silloin rupesi tuntumaan ensimmäistä kertaa että nyt väsyttää... Su sanoi tyyliin puolen tunnin kiertelyn jälkeen että kiitti nyt mulle riitti, Sieltä pois kävellessä se sitten iski. Kiertueväsymys. Nyt iski iskarit ihan pohjaan tässä ja nyt. Tämä tulee yleensä siinä parin viikon oleskelun jälkeen meille molemmille ja onneks vielä melkolailla yhtäaikaa. Kun ei tee mieli tehdä mitään, niin ei tee. Aikaseen hotellille ja F1 pyörimään. Se oli sunnuntai sitten siinä.

---------------------------------------------------------------------

Maanantai ja vappu. Tuo työläisten juhla. Tämä päivä meni melkolailla samalla tavalla miten eilinen päättyi, kuhan vaan ollaan. Käytiin MBK:ssa ja Su kävi hieronnassa, tunnin hieronta maksoi 300 bahtia (8€). Tästä hinnasta tietää että Su oli väsynyt, sillä normaalisti Su käy Palladiumin ostarissa hieronnassa koska siellä se on vajaa 3€ halvempaa... Sinne ollaan menty AINA ennen tätä päivää... Hieronnan jälkeen Su:n jalkoihin koski niin että hyvä kun pystyi kävelemään portaita ylös. Nauroimme molemmat BTS:n portaita alas/ylös mennessä että elämme jo tässä vaiheessa meidän vanhuutta koska emme kumpikaan pysty kävelemään normaalisti portaissa:D Tähän päivään ei kyllä oikeasti mitään muuta mainitsemisen arvoista sattunut. Saa nähdä kuinka tulevina päivinä käy meidän liikkumisen...

Tällästä tällä kertaa. Katellaan ens kerralla!

T: SuTu