Alpacca hill

Lauantai olikin sitten se pääpäivä tälle matkalle. Aamupalalle herättiin aikaisin ja paineltiin uima-altaan viereen sitä nauttimaan. Porukkaa oli niin maan perk... perjantain verran. Ruoka, joka ei ihan kauheita riemunkiljahduksia aiheuttanut oli Thaimaalle tyypillistä. Ja oli koko ajan loppu. Nälkäisiä suita siis riitti muualtakin kuin meidän seurueesta. Kanamakkaraa, paistettua riisiä. paistettuja kananmunia olivat kaikki vailla, Aamupala huoneen kaikki 8 leivänpaahdinta olivat vajaa käytössä koska kukaan Tuomoa lukuunottamatta ei syönyt leipää. Öklömakeeta sekatuoremehua joivat kaikki. Jälkkärinä!! oli jotain makeita herkkuja, jotka nekin teki kauppansa. Varsinkin Su:n siskon lapsille... Thaimaalle epätyypillisesti tarjolla ei ollut hedelmiä...


Aamupalasta selvittyämme suuntasimme kohti Alpacca hilliä, josta nimensä perusteella voisi kuvitella, että siellä on alpakoita. Matka sinne kesti ehkä vajaan tunnin ilman sen kummempia kommelluksia. Täällä paikassa taas Tuomolle tuli ihmettelyn kohteeksi Thaimaalainen logiikka. Päätieltä, Alpacca hillin sisäänkäynniltä meidät ohjattiin erilliselle parkkipaikalle. Täältä parkkipaikalta oli järjestetty kuljetus tämän saman sisäänkäynnin eteen missä siis jo kerran olimme... Parkkipaikalta olisi päässyt suoraan sisään tälle alueelle 3 minuutin suunnittelutyöllä.

Noh, menimme sisälle ja sen jälkeen alkoi hirveä VIP lippujen tyrkytys, mitä kalliimpi, sitä enemmän pakettiin oli ympätty. Kävi siinä sitten ilmi, että eihän siellä mitään normaalilippuja myyty, kaikki liput olivat VIP lippuja! Päädyimme loppujem lopuksi halvimpii lippuihin jotka maksoivat 300 bahtia, 7.5€/kpl. Tähän lippuun sisältyi sisäänpääsy ilmeisesti kaikkiin avoinna oleviin eläinalueisiin, Ennenkuin pääsimme sisään alueelle, meidän piti osallistua yhteiseen infotilaisuuteen, joka pidettiin luonnollisesti Thaiksi.Tähän esittelyyn pääsimme heti, pois lähtiessämme odotusaika oli 20! minuuttia.

Tämän informatiivisen pläjäyksen jälkeen pääsimme käsiksi itse alueeseen. Infossa saadussa kartassa oli 24 kohdetta ja 2 ensimmäistä olivat yksittäisiä eläimiä... Se tässä vaiheessa pitää sanoa, että tässä paikassa hygieniasta pidettiin todella hyvää huolta, oli pakko pitää kengissä suoja jalkineita ja jalkoja ja käsiä desinfioitiin jatkuvasti.

Päästyämme itse alueelle käteemme annettiin ruokakuppi, tämä kuului VIP lippuun. Kupissa oli 7
ruokapapanaa, lisää sai ostaa huokeaan 100 bahtin (2.5€) hintaan... Heti alkuun tuli alpakoita miljoona vastaan ja lapsilla oli kivaa. Alpakat saivat vapaasti hengailla koko alueella, tosin kaikki keskittyivät tähän sisäänkäynnin lähelle koska kaikki ruoka oli siellä. Alpakat olivat kesyjä ja eivät ainakaan tuntuneet häiriintyvän ihmisistä sen kummemmin.

Alpakoita siliteltyämme kävimme katselemassa hamstereita ja marsuja. Sitten kävimme katselemassa lintuja, jossa tapahtuikin se koko paikan kohokohta : Papukaija ihastui Tuomon hiusten väriin. Tai näin meille kerrottiin... Keskellä lintukatosta oli iso papukaija joka katseli ihmisiä orreltaan. Kun Tuomo meni tämän papukaijan lähelle, hän alkoi tehdä kaiken maailman temppuja hypähteli, lauleli ja "tanssi". Hän myös seurasi Tuomoa koko ajan minne hän menikään. Tuomo kävikin silittelemässä papukaijaa  pitkänkin tovin. Tuomon kiinnittäessä huomiota pienempiin lintuihin papukaija jopa lennähti pienen matkan suoraan Tuomon olkapäille! Hoitajat olivat ihan ihmeissään hänen käytöksestään ;D

Tämän jälkeen kävimme katsomassa joitain pienempiä eläimiä ja sitten meidän pitikin lähteä. Ilmeisesti lapset saivat tarpeekseen ja tuli käsky lähteä pois. Matkalla takaisin pysähdyimme Su:n kanssa vielä kissatalossa, jossa oli Persialaisia kissoja. Tämä oli Su:n mielestä Alpacca hillin paras paikka, ei tosin eläinten takia. Vaan sen takia koska tämä talo oli ilmastoitu :D

Tästä paikasta jäi hieman ristiriitainen maku... Eläimet vaikuttivat olevan todella hyvin hoidettuja ja tuntuivat tykkäävän siellä olostaan. Saivathan kaikki siellä olla enemmän tai vähemmän vapaana. Toisaalta sitten taas se pakkotyrkytys oli aivan älytöntä kaikkien aikuisten mielestä...

Pois lähdettyämme rupesimme miettimään, että mitä tekisimme seuraavaksi. Su:n sisko sanoi, että hän on kuullut hyviä asioita Thaimaan/Myanmarin rajalla sijaitsevasta torista. Siellä olisi hyvää ruokaa ja halpaa tavaraa tarjolla. Noh, päätimme sitten että lähdetäämpäs sitten siellä käymään kun on vielä niin lähellä...Pakko sanoo suoraan että vitut se mitään lähellä ollu! Tämä raja oli keskellä jontkaa ja matkan aikana ei juuri muuta näkyny ku mitä tuossa kuvassa näkyy. Tien kunto oli ihan jostain kauhukuvista... Sitten kun pääsimme sinne rajalle, niin emme edes käyneet siellä torilla, koska kaikki Thaimaalaiset olisivat joutuneet tekemään kaiken maailman papereita että he omistavat oman autonsa, lapset ovat heidän, he eivät ole myymässä lapsiaan yms. Ja he eivät tähän paperisotaan halunneet ruveta. Ja nälkäkin vielä oli :D

Takaisin tullessa pysähdyimme pysähdyspaikalla jossa oli tosi siistit näkymät sekä myöhemmin kävimme vielä syömässä . Kun olimme lähellä hotellia, Su:n sisko muisti, että siinä lähellä oli kuvattu Thai nakornia. Thai nakorn on Thaimaalaista saippuaoopperaa, suoraan verrattavissa Salattuihin elämiin. Tällä paikalla tuntui olevan miljoona eri nimeä, käyttäkäämme me siitä nimeä The Scenery  vintage farm...




The Scenery  vintage farmilla hitosti lampaita ja jenkki vintage tavaraa. Su:lle ja Tuomolle ei juuri auennut että minkä takia nimenomaan jenkkivintagea, eikä Thaimaalaista tavaraa... Ehkäpä tämä oli sitten ihan vaan turistien takia, Paljonhan tuolla heitä tuntui olevan Mutta aika tyhjänpäivänen paikka vaikka saikin jutustella lampaiden kanssa enemmän kuin tarpeeksi. Lapset tykkäsivät lampaista tosi paljon ;)

The Scenery  vintage farmin jälkeen painuimme hotellille syömään, uimaan ja nukkumaan. 

Katellaan ens kerralla!
T: SuTu