Lentokentällä ei keritty tehdä muuta kuin syödä vaikka aikaa oli 5 tuntia ennen lähtöä. Ekaks mentiin heti turvatarkastus porttien jälkeen olevaan Below zero tjms hienostoravintolaan. Maksettiin itsemme kipeäksi ja vielä jäi nälkä. Toisaalta pitää myöntää, että Tuomon Pulled BBQ possu hamppari oli kyllä maukas. Mutta jotta ei menis ihan liian positiiviseksi kehuskeluks, niin Su:n kana oli liian kuivaa.
Ravintelissa Su sano, että oispa joku Aasialainen ravintola, tekee niin paljon mieli riisiä. Mutta kun ei ollu. Sitten siinä aikamme pyörittiin myötäleessä ja Su löysi jostain kioskista Mama nuudeli kupin (lisätään kuppiin kuumaa vettä ja 4 minuutin päästä valmista) ja päivä oli pelastettu! Nyt voitiinkin mennä pyörimään kansainväliselle puolelle ja katella miltä mualiman meno näyttää siellä.
Mentiin taxfree yms. kauppojen ohi sen kummemin mulkoilematta kun ei ollut tarvetta millekään sen kummemmalle. Aikamme käveltyämme kuului vaimea mutta iloinen huokaisu ja sana "riisiä". No mikäpäs muukaan sieltä löytyi kuin Japanilainen ravintola! Ihan sama mitä tilattiin, kunhan vain riisiä tuli eteen. Joko Su:lla oli nälkä tai ruoka oli hyvää mutta ei ole lautanen tyhjentynyt IKINÄ noin nopeasti! Sittenpä kun oli lautanen tyhjä, olikin lepohetken aika. Su nukkui tuoleilla ja Tuomo käyskenteli käytävillä ilman sen kummempaa päämäärää. Meneehän odottelu näinkin...
Lentokoneeseenkin päästiin ja siinä istuskelu olikin sitten niin tapahtuma köyhää että. Suurin ihmettelyn aihe oli Su:n naapuri joka nukkuin koko matkan lukuunottamatta ruokailuja, Su nukkui reilusti yli puolet 9 tunnin ja 40 minuutin lennosta. Tuomokin sai nukuttua koiran unta varmasti jonkun 3 tuntia. Ei ole ihan äskettäin näin tapahtunut... Penkit ovat edelleen ?(?(?¤# seestä. Muuten on kyllä aika buenot noi Finnairin uudet A350 lentsikat,
Saavuttiin Sitten Suvarnabhumin kentälle ja tarkoitus oli, että pudotetaan laukut tulevalle lennolle ja mennään sitten syömään normi ihmisten ruokailupaikkaan, ei niihin kalliisiin turistilentokenttäravintoloihin. Mutta eihän se nyt niin sitten mennykään. Käytiin klo 09 jälkeen laukkujen jättämistä kysymässä, "voi tuoda vasta klo 13 jälkeen" oli vastaus. Noh, eihän siinä. Mennään sitten laukkujen kanssa. No ei mennä kun sinne ei saa laukkuja viedä! Kokeilimme parista paikasta ja eihän siinä normisti olisikaan mitään mutta paikkojen välillä on vain se 1 km... Noh, sitten painelimme mennä alakertaan ja Su otti taas jotain riisiruokaa ravintelista ja Tuomo BBQ possu zydeemin.seiskasta (7-11= sama kuin r-kioski). Sitten mentiin vaihtamaan rahnaa ja ostettiin Simit puhelimiin. Meillähän oli aikaa siis oleskella lentokentällä 8 tuntia. Kyllähän se aika siellä menikin mutta yhdessä tumin päätettiin että ensi kerralla mennään Don Muangin lentokentälle ja päästää montaa tuntia vähemmällä odottelulla ja saadaan lentoliput vielä halvemmalla. Vaikka joutuukin autossa istumaan 1 - 1.5 tuntia. Tämä 8 tuntia menikin syödessä, juodessa ja n... ukkuessa. Ja käveltiinkinhän me siinä sivussa jonkun verran,
Lennettin Phukettiin Thai Smilen koneella ja siinä ilmassa ollessa mietiskeltiin, että eipä tämä eroa halpalentoyhtiöistä muuten kuin lentokentän perusteella. Eli halpalentoyhtiöt lentävät Don Muangin lentokentältä ja "oikeat" lentoyhtiöt Suvarnabhumin kentältä. Lennon aikana Su:lle tuli pieneksi hetkeksi matkapahoinvointia, liekkö tullut välipalasta mitä tarjottiin koneessa vai oliko vain pitkän päivän aikaansaannosta. Tiedä häntä. Mutta Phuketiin saavuttaessa nainen oli jo ihan kunnossa ja oma itsensä.
Kun saavuimme Phukettiin, olimme varanneet etukäteen taksin hotellille. Phuketissa mafia rehottaa julkisen liikenteen puolella ja julkinen liikenne on lähes olematonta. Menimme ulos odottamaan kuskiamme ja siinä tuli aivan kauhea shokki ; täällä on KUUMA!!!!!! Valehtelematta olimme ulkona 30 sekuntia ja selät olivat molemmilla jo aivan märät. Odottelua sitten kestikin vähän pitempään koska kuski ei tullutkaan ja joutui soittelemaan jonkun kaverinsa paikalle. Kuski tuli vihdoin ja viimein ja matka hotellille kesti varmaankin tunnin. Tuntui että koko matkan ajan oli joku paikka remontissa tai rakennettiin jonnekin jotain uutta. Sikäli hassua, että vanhojen liiketilojen ikkunoissa oli kaikkialla myynnissä/vuokrataan kylttejä. Kun saavuimme hotellille n. klo 18, kävimme ostamassa kadulta ruokaa ja ruokailun jälkeen teimme mitä me kaikki haluamme tehdä : me menimme uimaan! Mikäs sen parempi tapa lopettaa 28 tunnin matkailupäivä kuin lillua altaassa tunti ja painua sitten nukkumaan, Väsytti meinaan jonkin verran.
Katellaan ens kerralla!
SuTu
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti